Showing: 1 - 1 of 1 RESULTS

Ani anuma. You are commenting using your WordPress. You are commenting using your Google account. You are commenting using your Twitter account.

You are commenting using your Facebook account. Notify me of new comments via email. Notify me of new posts via email.

Seenaa Oromoo Kaaba Itoophiyaa fi Ertiriyaa jiratuu kutaa 2ffaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed. Skip to content. H tti hundeessan. Waldaan kun sochii hawaasummaa fi dinagdee irrra caalatti karaa damee siyaasaatiin sochiin isaa caalmaatti guddaa ture. Waldichi hooggantoota mootummaa,barattoota,qotee bulaa,barsiisotaa fi k.

seenaa mootummaa itoophiyaa

Yeroo sanatti bittootni habashaa ijoolleen Oromoo carraa. Haati tokko dhalli ishee akka gubatuuf ibidda akkuma itti hin kennine hundaa eenyu iyyuu doofummaa fi hiyyummaa firoota isaa fi saba isaa kan barbaadu hin jiru. Quunnamtiin Waldaa Maccaa fi Tuulamaa fi sochiin qabsoo baalee cimaa dhifuun isaaKoloneeffattoota Habashaa sababa naasiseefwaldicha irratti mootummaan tarkaanfii cimaa akka fudhatu dirqisiise. Kunis, dammaqiinsa oromoon sabummaa isaatiin wal-qabateen soda mootummaa irratti waan uumeef waldaan kun tooftaadhaan akka diiggamu murteessan.

Mootummaan Hayilasillaasees balaa kana Waldaa Maccaa fi Tuulamaatti akka qabatamu gochuudhaan hooggantootni fi miseensotni waldichaa qabamanii Guraandhala bara A.

H tti dhaddacha addaatti akka dhihaatan taasifaman. Ragaaleen sobaas itti dhiheeffamuun sobaan akka raga itti bahamu taasise. Namni Obbo. Tamasgeen Hayilee jedhaman lubbuu isaanii of balleessan jedhame.

Yeroo sanatti qabsoon koree fi miseensota waldaa gargaarsa Maccaa fi Tuulamaagaaffii eenyummaa uummata Oromoo kaasuudhaan fincila qotee bulaa cimsanii bittaa mootii mooototaa Hayila Sillaasee kuffisuudhaaf gahee guddaa gumaachaniiru. Kaayyoon keenya garuu,akka bofa garaa keessa lixeeti. Gara alaatti yoo harkisanis,gara keessaatti yoo gadhiisanis, firiin isaa tokkuma.

Kun immoo kan inni agarsiisu ibiddi bilisummaa qabsiifameera jechuudha. Fedhii waaqaatiin God fi jabina uummata Oromootiin gumaan koo ni baha. Oolee bula malee, mirgi uummata Oromoo qabsoo fi tattaafii ijoollee isheetiin kabajamuun waan hin hafne dha. Jechi kun alagaan saba Oromoo gargar baasuudhaan bitaa waan tureef tooftaan hacuuccaa alagaa kun hanga dhumaatti hafuu qaba jechuu dha. Share this: Twitter Facebook. Like this: Like Loading Published August 14, Leave a Reply Cancel reply Enter your comment here Fill in your details below or click an icon to log in:.Mootummaan Itoophiyaa Qaammee 5 guyyaa Haqaa jechuun moggaasee kabajaa jira.

Guyyaa kana ilaalchisuunis manni hidhaa namoonni keessatti dararamaa turan 'Maa'ikalaawii' jedhamee beekamu guyyoota afuriif daawwannaaf banaa ta'ee ture.

Bara mootii Hayilasillaasee banamee tajaajila akka eegale kan himamu manni hidhaa kun, bara mootummaa Dargii fi ADWUI maqaa adda addaan tajaajila kennaa ture. I bara 'moota keessa mootummaan ADWUI qondaalota mootummaa Dargii mana hidhaa 'Maa'ikalaawii' kana keessatti dararaa nama irraan gahaa turan himate murteen adda addaa itti murtaa'u himu Obbo Solomoon. Keessaahu Ministira Dhimma Biyya Keessaa Tika kan turan Koloneel Tasfaayee Walda Sillaasee fi namoonni isaan jalatti ijaaraman yakka mirga dhala namaa sarbuu ykn 'crime against humanity' jedhuun himatamanii turani jedhu.

Yeroos Abbaa Seeraa walitti qabaa dhaddachaa ta'uun dhimmi kana ilaaluu isaanii kan himan Obbo Solomoon, waggoota afuriif Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa keessatti dhaddacha sana irratti hojjechuu dubbatu. Abbaan Alangaa addatti hundaa'ee aanga'oota Dargii mana hidhaa kana keessatti hidhamtoota reebuu, dararuu fi ajjeesuun himatee ragaan waan irratti mirkaneesseef hidhaan waggaa 20 hanga du'aa itti murtaa'ee ture jedhu.

Haqaa fi Itoophiyaa: Maraammartoo 'Maa'ikalaawii' mootummoota sadanii

Akka seenaa irraa dhageenyetti mootummaan Hayilasillaasees haaluma kanaan itti fayyadamaa ture kan jedhan Obbo Solomoon, mootummaan Dargiis, ADWUI'nis akkuma kanaan itti fufe, maraammartoon kun iddoo tokkotti dhaabachuu qaba murtoo jedhuun manni hidhaa kun cufamuu dubbatu. Mirga dhala namaa sarbuun itti gaafatamummaa akka namatti fidu hawaasnis mootummaanis akka hubatu cufamuun 'Maa'ikalaawii' ergaa ta'a jedhu.

Finfinneetti 'Maa'ikalaawii'n haa cufamu malee kutaalee biyyattii adda addaa keessatti ammallee namni ajaja mana murtii malee hidhamee osoo seeratti hin dhiyaatiin tursiifamaa akka jiru, sarbamni mirga namoomaa adda addaas akka raawwatamu komiin ni dhagaahama.

Kanaan dura shakkamtoonni poolisiin na reebe, na darare yakka narratti raawwate jedhanii yoo himatan abbootiin seeraa fi manni murtii akka hin agarree fi hin dhageenyetti bira darbaa ture jedhu Obbo Solomoon. Sun dogoggora akka ta'eefi, wanti akkasii yoo raawwatamu tarkaanfiin fudhatamuu akka qabu sirreeffama gochaa jirra jedhu.

Wanti hundaa al tokkotti jijjiiruun ni ulfaata kan jedhan Obbo Solomoon, qaama seeraa hundi akka jijjiiramu gochuun hojii yeroo barbaadudha jedhu.

Haa ta'u malee gama mootummaanis, gama qaama seeraanis ta'e gama mana murtiin kallattiin kaa'ame heerri mootummaa fi olaantummaan seeraa akka kabajamuufi mootummaa dabalatee namni hunduu seeran bitamuu akka qabu ta'uu dubbatu.

Kana yeroo gabaabaa keessatti sirreessuun ni ulfaata," jedhu. Ce'umsarra waan jirruuf qaamni seeraa nama baay'inaan qabee hidhuu danda'a, mirgi namaa sarbuunis jiraachuu danda'a kan jedhan Obbo Solomoon, "garaagarummaan amma jiru, namni tokko abbaa seeraatti yoo iyyate akka cal jedhame bira hin darbamne," gochuudha jedhan. Namoonni bara mootummaa Dargii mana hidhaa 'Maa'ikalaawii' keessatti hidhamtoota dararaa turan adabamanii kanneen dararamaa turan haqa argataniiru jedhu Obbo Solomoon.

Dabalataanis lammiin ani dararameera jedhu kamuu, namoota miidhaa irraan geesisan addaan baafatee kan beeku yoo ta'e raga qabatee himata dhiyeeffachuu danda'a jedhu aanga'aan kun. Manni murtii waliigalaa fooyya'iinsa seerotaa fi dambiiwwan adda addaa sirna haqaatti gufuu ta'uu danda'an fooyyessaa jira jedhu Obbo Solomoon.

Bilisummaa abbootii seeraa mirkaneessuu, dambiiwwan adda addaa baasuu, abbootii seeraaf leenjii kennuufi hojiilee adda addaa hojjechaa jiraachuu himu. Haa ta'u malee amala xaxamaa manni murtii qaburraa kan ka'e jijjiiram mul'atu yeroo gabaabaa keessatti fiduun rakkisaa ta'uu, garuu ammoo hojilee gurguddoo hojjetaa akka jiraniifi jijjiirama akka fidan abdii akka qaban Obbo Solomoon himaniiru.

Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo.Rippabliikii Federaalawaa Dimokraatawaa Itiyoophiyaa jedhamuudhaan kan beekamtu biyya Gaanfa Afrikaatti argamtu yoo taatu, erga Eertiraan irraa bara G. Itoophiyaan kaabaan Eertiraandhihaan Sudaaninkibbaan Keeniyaankaaba-bahaan Jibuutiin fi bahaan immoo Somaaliyaan daangeffamtee argamti.

seenaa mootummaa itoophiyaa

Itiyoophiyaan biyyoota umrii guddaa qaban biyyoota qaroomsa durii qaban jalatti yoo ramadamtu, Afrikaa keessaa baay'inna ummataan lammaffaa irratti argamti. Barbaadina dhufaati ilma namaa irratti ga'e guddaa kan qabdu biyyittiin tun, maqaa cradle of mankind bakka dhaloota sanyii nama jechuudha jedhamuuf filatamuu dandeessee jirti. Itiyoophiyaan biyyoota Afrikaa keessaa koloniin kan hin qabamin keessaa tokko dha.

Laayibeeriyaan koloniin qabamu baatullee, biyyittin Laayibeeriyaa kanitti dhaabatte koloni Afrikaanota Ameerikaa taate want turteefi. Itoophiyaan waggaa shaniif G. Faashistii Xaaliyaann haa qabamtu malee, dhuma irratti Itiyoophiyaan gragaarsa Ingilaandiitiin mo'achuu dandeesseetti.

Jaarraa 4ffaa kessatti kan gara kiristaanummaatti jijjiramte biyyi kuni, addunyaa keessaa biyya mootummaa kiristaana qabanii turan keessaa ishee lammaffaa dha. Haa ta'u malee biyyi Itoophiyaa seenaa hacuuccaa fi ukkaamsaa dheeraa keessa kan turte yoo ta'u keessaayyuu bara mootummaa Minilik, Hayila Sillaasee, Dargii, fi ADWUI hidhaa, reebicha tortuefi ajjeechaa keessa darbite.

Namoonni mirgaa fi wal qixxummaaf qabsaahan hedduun haala kanaan ukkaamfamaniiru. Kunis bara fi diinagdee boba'aa-maleessa kan baayyee saffisaan guddachaa ture dha. Gara fuulduraatti, guddinni Itoophiyaa naannoo 6. Ummatni Itoophiyaa kan bara miliyoona Wikimedia Commons on Itiyoophiyaa. Itoophiyaa odui f odefanno. Kanas ilaali: Seenaa Itoophiyaa.

Massachusetts state house great hall of flags

Kanas ilaali: Hawaasa Itoopiyaa. Kanas ilaali: Dinagdee Itoopiya. Finfinnee Dirre Dhawaa. Kutaa Biyyaa Bara Dura.Odeeffannoo jiranis deemtee dubbifte. Ijoolleen kunniin eessa turan? Garam dhaqan? Horteen isaanii jiruu?

Ijoollee Abdii: Seenaa imala ijoollee Oromoo gurguramanii Itoophiyaa haga Afriikaa Kibbaatti

Lakkoofsi ijoollee Oromoo bidiruuwwan kanneen keessa turanis yogguu tahu, kanneen keessaa ijoolleen Oromoo 64 gara wiirtuu mishinariitti geeffaman. Garboota kanas iddoo Sheikh Ottman jedhamu kan biyya Yamanitti argamutti geessan, achiis Afrikaa Kibbaatti. Mishinaroonni Iskootish iddoo Sheekh Otmaan jedhamutti argaman tokkoon tokkoon ijoollee Oromoo 64 kanneen waliin gaaffiifi deebii tolchan.

Ragaan gaaffii fi deebii kanaas haga Dr. Saandraan gaafa sana argatutti, girgijjii shelf mana kitaabaa keessa iddoo tokkotti awwaalamee ture.

seenaa mootummaa itoophiyaa

Tarii seenaan ijoollee kanaa dhokatee hafa turee? Moo ammas seenaa ijoollee kanaa baruuf waggoota ol eegna turre? Barruu kanaan qabiyyee kitaabichaa, eenyummaa barreessituu, seenaa ijoollee muraasaa fi dhimmoota biroo isin baruu qabdan, gaaffiifi deebii Dr. Sandra Shell waliin taasfinee fi ragaalee kitaabicharraa arganne qixeeffanneerra.

Kitaabni kun kitaabota biroo kan seenaa gabrummaa Afriikaa, keessattuu kan Baha Afriikaa seenessan kaan irraa maaltu adda isa taasisa? Saandiraa Sheel ijoollee jaalattu keessaa Bishoo Jaarsaan ishee tokko. Haatishee Dingatii jedhamu turan. Barichi hongee cimaan kan itti hammaate waan tureef, mandara Gobbuu jedhamtu keessa nyaata akka bitaniif namicha tokko waliin ergamte. Daldaltoonni Axaarii jedhaman gabaadhaa ishee bitanii gara iddoo Warakallaa jalatti argamtu Ancaarroo jedhamtutti geessuun daldalaa biraatti gurguran.

Daldalaan kunis daldalaa biraa Adaalitti argamutti gurgure. Innis Daawwee keessa bahuun Taajuraa geesse. Taajuraan magaalaa qarqara galaanaa Jabuutiitti argamtudha.

Il lavoro di qualità nella prospettiva di bruno trentin

Boodarras ijoollee Oromoo kaan waliin, mishoinaroonni Iskootlaand gara Afrikaa Kibbaatti fudhatanii, iddoo jaarmiyaa Lovedale jedhamu keessa galchan. Pireezidantii duraanii biyyattii Nelsan Maandelaa waliin Odola Roobin irratti waggoota 10f hidhameellee ture.

Bara tti naannoo Jimmaa iddoo Tibbee jedhamtutti dhalate. Haati isaa Hataatu jedhamu. Akkasumas qotiyyoo digdamaafi hoolota 15 qabu turan. Wayi agartee? Innis fardicha akka argee fi garam akka deeme itti hime. Battaluma uffatasaa gogaaraa hojjetame achumatti gatuun fiigichatti kute. Garuu jarreen kana fiigichaan jalaa bahuu hin dandeenye, reebanii qaqqaban.Baaroo Tumsaa sabboonaa Oromoo fi qabsaawa mirga namummaa ti. Baaron kabajamuu mirga Oromootif falmaa kan ture yoo ta'u qabsoorratti lubbuunsaa dabarte.

Baaroo Tumsaa bara Lixa Oromiyaa godina Wallagga Lixaa naannoo Gimbii ganda karkarroo jedhamtu keessatti abbaasaa obbo Tumsaa Silgaa fi harmeesaa aadde Naasisee Ciratoo jedhaman irraa dhalate.

Yeroo sanatti obboleessi isaa obbo Guddinaa Tumsaa hojiidhaan magaalaa Naqamtee keessa jiraachaa waan turaniif, qophummaa obboleessasaanii jibbuudhaan dhaqanii bakka jiraatan magaalaa Naqamteetti isa fidan.

Baaroon barumsa isaa sadarkaa tokkoffaa fi lammafaa achuma magaalaa Naqamteetti erga xumuree booda, barumsasaa sadarkaa olaanaammoo kolleejjii Waldaa Makaana Yesuus Bishooftuutti argamurraa xumure. Itti aansuudhaan Yuunivarsiitii Finfinnee seenudhaan barnoota faarmaasiistiin digirii jalqabaa bara tti fudhate. Itti fuufuudhaan utuu hinturiin yunivarsiitichumarraa seeraan digiriisaa jaaalqabaa fudhate.

Baaroon egaa turtiisaa yunivarsiitii keessatti barattoota jijjiirama barbaadanii wajjin waliigaluudhaan sochii cimaa taasisaa ture. Ijoolleen Oromoo muummee barnoota addaa addaarratti ramadamtee akka biyyaasheef hojjechuu qabduttillee gurmeessaa ture.

Sochiin kunis kana qofaaf utuu hintaane, uummanni Oromoo akka inni mirgasaaf falmatuuf karaa baaseera. Fudhatama argachuusaatiif sababnisaa Baaroo ture. Baaroon bara barnootasaa erga xumuree booda biiroo eegumsa fayyaatti miindefamee hojjechuu jalqabe.

Ir band

Sobdootaafi warreen malaamaltummaadhaan jiraatanis qaanessaa tureera. Haalli Baaro ofi garee hojjetootaa kanaa namoonni itti hintolin Baaroo hojiirraa ariyani. Miindaasaarra ariyatamuun cinatti akka shororkeessituu addaatti fudhatamee tureera.

Woah oh oh oh oh song 70s

Yeroo mara mootummaan bara sanaa Oromoorratti miidhaa dhoksaa waan taasisuuf, akka sabni Oromoo walitti dhufanii mariyatan waan hinbarbadneef Waldaan Maccaafi Tuulamaa akka cufamu taasisaniiru. Kun kan isa gaddisiise Baaroon ummanni Oromoo bakka maree akka hindhabneef Waldaa Dhaaba Dhidheessaa jedhu uume. Faayidaalee yeroo qabsoo bilisummaa Oromoof jedhee dhabes homaa tokkottuu hin lakkoofne.

Baaroo Tumsaa bara aadde Warqinash Bultoo wajjin bultii ijaarrate. Aadde Warqinash Bultoo biyya Eertiraa keessatti dirqama loltummaarra utuu jirtuu bara loltoota amanamoo Mangistuu Haayilamaariyaamiin ajjeefamte. Barreeffamni kun gara Amaariffaattillee hiikamee dubbifamaa ture.Bulchiinsa Mootummaa naannooleetiin ala bulchiinsi lafa qabu kan biraa hin jiru. Biyyi Itoophiyaa fi mootummaan kan naannooleetiin ala lafa ofii isaa kan biraa hin qabu. Lafti tokko lafa Itoophiyaa keessatti hammatamuuf dirqama lafaa naannolee keessaa isa tokko keessatti hammatamuu qaba jechuu dha.

Kanaaf qajeeltoo caasefama sirnaf federaalizimiitiin haala amma jiruun Oromiyaa ka N bulchaa jiru ODP dha. Naannoo Amaaraa immoo ADP dha. Since their is no way for the ODP to administer Bahir Dar without violating the constitution of the country, there is no way for the ADP to administer Finfinnee, legitimately.

As Makale is for Tigrai, geographically, historically, legally, etc. Any deceptive approaches to deny the ancestral rights of the Oromo to Finfinnee may lead to an unwanted outcome, the disintgration of the empire created by force and held togther by repression. Others also must understand that the Oromo have never put claim to Bahir Dar, and reciprocity is expected from civilized people.

It must be clearly underlined that the issue of Finfinnee is central to the Oromo cause and any mishandling of this will cost the ODP beyond their imagination.

If the ODP continue to be as complacent as they have been and fail to assert themselves in protecting Oromo interests, and keep on being tools to the anti-Oromo camp, it is a matter of time for qeerroo and qarree who freed OPDOs from TPLF chain to take matter into their hands and free their people. They must grasp that no amount of power and deception will stop the force of the great Oromo people in pursuit of justice and freedom. The question for other Oromo parties is: where do you stand on this?

Maybe, just issue some press releases that can be ignored? Are you taking your responsibilities of being Oromo politicians serious enough? Nevertheless, the key is in the hands of qeerroo and qarree in particular and the great Oromo people in general. Oromo, surely, you have not sacrificed your bright children to enable some Oromo individuals to join in with the anti-Oromo camps and enjoy the feasts while giving away Oromo interests.

You acted in unison and removed the TPLF, who inflicted untold sufferings to the Oromo people and other Ethiopians, teaching dictators important lessons.

Thus, it is not okay for you to be repressed by the very people ODP who claim to represent you. Oromo, you must understand your potential that you can act in unison and asset yourselves again. Any political part, which claims to represent you, trading in your name must show respect for your legitimate demands and work hard to protect your interests.

Never shy away from exerting pressure on any political party that uses your name and claims to represent you. They must have something to show in order to get your supports. Qeerroo and qarree, you have generational responsibility to ascertain greater freedom and justice for your people.

Wake up again, and never go back to sleep before you achieve your objectives, and make sure that you protect them! News Ticker. Gabaan guyyaa harraa News.

Seenaa Oromoo: Waa'ee seenaa Aanolee kana beektuu?

Oromia Qeerroo Media. Previous Motummaan ODP eennuf ojjechaa jiiraa?? Copyright kichuu.Aadaan calaqqisiistuu maalummaa Uummata tokkooti. Haalli uumama dachee Oromoo mataan isaa itti fayyadama Aadaa Uummata Oromoo waliin haala walitti hidhata godhachuu malaniin waan uumaman fakkaatu.

Aadaan Uummata Oromoo hamilee hawaasichaa waliin kan wal qabate dha. Dinagdeeniifi amantaan Uummatichaallee Aadaadhuma sana keessaan calaqqisu. Aadaawwan Uummatichaa keessaa, Aadaa fuudhaafi heerumaa, Aadaa nyaataa, Aadaa uffannaa, aadaa waaqeffannaafi galateffanna, Aadaa ittiin aangoo walitti kennaniifi dabarsan k.

Uummatni Oromoo saboota kaaba baha Afiriikaatti argaman keessaa isa tokkoofi saba guddaa, aadaa badhaadhaa qabu, dachee uumamaan badhate irra qubatee jirudha. Sodaafi safuun waaqaaf qabus kanuma irraa madda jedhu hangafootni Oromoo. Uummatni Oromoo waaqa tokkichatti amana. Waaqni tokkichi kun dhugeeffata ykn fakkaatti kan hin qabne Uumaa Waaqaafi dachee kanaati jedha.

Kanaaf, Oromoon lageen, tulluuwwan, mukkeetii, gaarreewwaniifi wanneen kana fakkaatan itti hin waaqeffatu. Haala kanaan Oromoon waaqeffata. Oromoon osoo amantaan kamillee biyya keessa hin seeniin bifa kanaan Waaqa tokkicha kadhata, galateeffata, kanaaf Oromoon Waaqeffataadha jedhu hangafootni.

Irreechaa fi Uummata Oromoo. Birraan, Waqtii dukkanni gannaa darbee abaabon dachee guutudha. Maaliif Irreeffatama? Waqtiin birraa, Baatii Fulbaanaatii kaasee, dacheen daraaraa Keelloo, tuufoo, hadaafi kanneen biroon asiifi achiin bareedee ija nama hawwata. Gama biroon ammoo, Oyiruun Qonnaan bulaa baala irraa gara firiitti jijjiiramee asheetiin midhaanii alaafi mana guutee, mana nama hundaa biratti mullata. Ijoolleen asheeta quuftee bajjii ykn hurufa keessa burraaqxi. Oromoon haallan kana hunda keessatti iccitii humna waaqaa qalbeeffataa deema.

seenaa mootummaa itoophiyaa

Waqtii afraasaatti rooba bokkaaf kadhatamee, bokkaa isaaf roobsee midhaan magarsee marga horiif geessise ni galateeffatama. Dargaggeessi xomboora guuree Daamaraa Masqalaa gubee, Kormoomsaa daaraa masqalaa addatti dibatee, sirba masqalaa wal jalaa qabee sirbaa yiikkisee dhiichisu, shamarran dibbeen lafa goosan jaarsi biyyaa ija irraa hafaa, horaa bulaa jedhee naannoo ibsaa masqalaa dhaabbatee yeroo itti eebbisu dha.

Irreechi Eessatti Kabajama? Akka amantaafi falaasama Uummata Oromootti, Uummamni hundi gochaafi humna waaqa isaan uume mullisu jedha. Iccitiin humna Waaqa tokkichaa karaa uumamoota kanaa ibsama. Irreecha Tulluu. Sirni kadhaa kun Aadaafi falaasama amantaa kuushota duriin kan wal qabatedha jedhama. Irreecha Malkaa. Irreechi malkaa kan adeemsifamu, wayita jiini gannaa darbuuf jedhu Baatii Fulbaanaa gara walakkaa keessatti dha.

Magaalaan Bishooftuu, Hora adda addaan badhaatee bifa bareedaafi uumama taatee akka kan godhe bishaan hedduu waan qabduufidha.

Seenaa Oromoo. Afaaniifi Ogbarruu Oromoo. Artii Oromoo.